Rosa Meriläinen

”Kävin tovi sitten Suomen Sinfoniaorkesterin arkistossa. Kun vain näin kansion, jonka päällä luki ”Verdi: Requiem”, puhkesin itkuun. Ei niille lohdun ja surun tunteille, joita meidän pitää saada käsitellä ollaksemme herkkiä kokonaisia ihmisiä, voi vain antaa sanoja. Taide on pitänyt minut auki.

Taiteen parissa olen saanut merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia, joita ilman en voisi kuvitella voivani elää. Pakko kuitenkin myöntää, että suoritusorientoituneena ihmisenä minulle tärkeintä taiteessa on mahdollisuus viisastua. Kirjoitin ensimmäisen kirjani 8-vuotiaana. Minulla on ollut aina niin kova sanomisen tarve. Olen myös lukutoukka.

Haluan suojella kampanjaa, koska toivon useamman ihmisen saavan enemmän taidetta elämäänsä. Haluan elää yhteiskunnassa, jossa taide kukoistaa, koska sitä arvostetaan ja rakastetaan.”