Hyppää sisältöön

Tietoa kampanjasta

100 minuuttia taidetta -kampanja oli käynnissä tammikuusta 2019 marraskuuhun 2019. Kampanjassa luotiin 100 minuuttia taidetta -toimintamalli. Toimintamallia voi vapaasti ottaa käyttöön ja soveltaa jokaisen ihmisen kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi.

Jokaisella on oikeus kulttuuriin.

Jokaisella ihmisellä on oikeus taiteeseen ja kulttuurin ja niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin.

Kampanjassa haluttiin kiinnittää erityistä huomiota eriarvoistumisen vähentämiseen. Myös heillä, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai ohjausta osallistumiseensa, tulee olla mahdollisuus olla taiteen ja kulttuurin äärellä vähintään 100 minuuttia viikossa.

 

Lataa tästä kampanjamateriaalit

Kampanjaopas (pdf)
Taidepassi (pdf)
Henkilö seisoo. Hänellä on musta hihaton vaate. Hänen hiuksensa on ponnarilla. Hän on kohottanut kätensä tanssiasentoon. Hänen katseensa on kohdistunut alaviistoon. Mustavalkoinen valokuva.

Osallistu taiteeseen ja kulttuuriin vähintään 100 minuutin ajan viikossa

Tervetuloa taiteen ja kulttuurin äärelle kokemaan uusia asioita!

Haastamme kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat  ottamaan taiteen ja kulttuurin pysyväksi osaksi toimintaansa.

Osallistua voi vaikkapa käymällä taidenäyttelyssä tai teatterissa, osallistumalla ohjattuun taidetoimintaan tai tekemällä taidetta itse. Herätä henkiin vanha harrastus tai sukella rohkeasti uuteen. Tee itse taidetta tai nauti muiden tekemästä taiteesta.

Musta-valkoraidalliseen paitaan pukeutunut lyhythiuksinen lapsi pitää sylissään avonaista kirjaa. Hän katsoo alas kohti kirjaa. Mustasta taustasta ei erota yksityiskohtia. Valokuva on mustavalkoinen.

Taide voi lisätä hyvinvointiasi.

Tutkimusnäytön pohjalta voidaan todeta, että taiteen ja kulttuurin äärellä oleminen voi tukea merkittävästi kaikkien väestöryhmien hyvinvointia.

Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on tutkimuksissa todettu olevan positiivisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin sekä koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Taiteen ja taiteellisen toiminnan on havaittu mm. vähentävän yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä sekä auttavan mielenterveyden haasteiden kanssa pärjäämisessä.

Taiteeseen säännöllisesti osallistuvilla on todettu olevan selvästi parempi psyykkinen hyvinvointi kuin niillä, joilla taideosallistumista ei ollut yhtään tai sitä oli alle sata tuntia vuodessa. Kulttuuripalvelujen käyttö ja kulttuurinen harrastustoiminta ovat lisäksi yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan ja myös hyvään elämänlaatuun.

Tutkimusnäytön perusteella ei yksiselitteisesti voida määrittää, mikä määrä taidetta ja kulttuuria tarkalleen lisää ihmisen hyvinvointia.

Lähteet:

Nenonen, Tellervo; Kaikkonen, Risto; Murto, Jukka & Luoma, Minna-Liisa (2014) Cultural services and activities: The association with self-rated health and quality of life, Arts & Health: An International Journal for Research, Policy and Practice, 6:3, 235-253, DOI: 10.1080/17533015.2014.897958

Davies, Christina, Knuiman, Matthew and Rosenberg, Michael (2016) The art of being mentally healthy: a study to quantify the relationship between recreational arts engagement and mental well-being in the general population. BMC Public Health 16:15. DOI 10.1186/s12889-015-2672-7

 

Taiteen merkitys on jokaiselle omanlaisensa.

Taide merkitsee eri ihmisille eri asioita. Taiteen aikaansaamat tunteet ja ajatukset ovat jokaisella meistä omanlaisiaan ja usein hyvin henkilökohtaisia. 

Taiteen määrittely tyhjentävästi on mahdotonta. Taide on ihmisen erityinen tapa ilmaista itseään ja toteuttaa luovuuttaan. Taide käsittelee ihmisenä olemisen kysymyksiä kokonaisvaltaisesti.

Taiteen ensisijainen tehtävä on olla taidetta, mutta taiteella voidaan nähdä myös muita merkityksiä kuten mielihyvän tuottaminen, keskustelun herättäminen, tunne-elämän monipuolistaminen ja hyvän elämän etsiminen. Taiteen ytimessä on vapaus: vapaus ajatella, olla ja tehdä.

Taide voi olla polttoainetta aivoille, hoivaa sielulle tai nautintoa aisteille. Taide voi luoda uusia merkityksiä elämään. Taide voi haastaa katsomaan maailmaa uusista näkökulmista. Taide voi saada asettumaan toisen ihmisen asemaan. Taide voi saada toimimaan. Taide voi saada etsimään vastausta kysymykseen ”Mitä on hyvä elämä?”

Mitä taide merkitsee sinulle / teille?

Taide kaikkien saataville.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho antoivat joulukuussa 2018 ministerien suositukset, joilla edistetään taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Suosituksessa linjataan, että kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollossa toteutettavassa taide- ja kulttuuritoiminnassa on tärkeää huolehtia toiminnan monipuolisuudesta ja laadusta. Toiminnan toteutuksen laadun kannalta olennaista on, että taide- ja kulttuurihankinnoissa on riittävää asiantuntemusta ja tarkoitukseen on varattu määrärahat.

Lisäksi on tärkeää, että organisaatiossa, jossa taide- ja kulttuuritoiminta toteutetaan, on taide- ja kulttuuriosaamista omaavaa henkilökuntaa ja organisaatio sitoutuu johtoa myöten toimintaan. Toiminnan eettisyyden varmistamiseksi lähtökohtana on ihmisarvon ja perusoikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi suunnitelmallisuudella ja pitkäjänteisyydellä taataan onnistunut ja laadukas lopputulos.

Ministerien suositukset

Sinulla on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin.

Jokaisella ihmisellä on oikeus taiteeseen ja kulttuurin ja niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin. Tämän oikeuden toteutuminen edellyttää yhteistyötä. Ajatus ihmisen oikeudesta taiteeseen ei ole uusi. Kulttuuriset oikeudet on turvattu jo YK:n ihmisoikeusjulistuksessa (1948) sekä useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on laadittu valtakunnallisia ja kansainvälisiä suosituksia liikunnasta ja ravitsemuksesta. Pirkanmaalla julkaistiin kesällä 2017 Suomen ensimmäinen alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma sisältää kulttuurihyvinvointisuosituksen, johon #100minuuttiataidetta -kampanja perustui.

Kulttuurihyvinvointisuosituksessa jokaiselle ihmiselle suositellaan osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin vähintään sadan minuutin ajan viikossa. Ehdotamme, että tämä olisi myös kulttuuristen perusoikeuksien minimi: jokaisen meistä tulee saada olla taiteen ja kulttuurin äärellä vähintään sata minuuttia viikossa. Suositus koskee kaikenikäisiä ihmisiä. Taidetta ja kulttuuria on mahdotonta määritellä tarkasti. Näissä suosituksissa niillä tarkoitetaan toimintaa, jossa ihminen käyttää omaa luovuuttaan tai osallistuu taiteeseen ja luovaan toimintaan.

Alun perin suosituksen taustalla oleva idea ”Käytä prosentti ajastasi taiteeseen” on syntynyt Kulttuurikeskus PiiPoon koordinoimassa yhteensä neljäntoista SOTE- ja kulttuurialan toimijan yhteistyössä, jossa kehitetään ja kokeillaan kestäviä ja monistettavia malleja kulttuuri- ja taidetoiminnan toteuttamiseksi SOTE- ja kulttuurisektorien yhteistyönä.

Pirkanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelma

Kulttuurihyvinvoinnin arvopohja

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja mielekästä elämää. Toisaalta niitä voidaan käyttää myös tavoitteellisesti edistämään hyvinvointia. Jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus toimia kulttuurisessa ympäristössään ja olla osa kulttuurista yhteisöään niin, että kokee osallisuutta, toimijuutta ja nauttii yhteisönsä arvostusta omana itsenään. Kulttuurihyvinvoinnin arvopohja perustuu yhdenvertaisuuden toteutumiseen yhteiskunnassa. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus tulla hyväksytyksi ja näkyväksi omassa elinpiirissään ja yhteiskunnassa omana itsenään riippumatta iästä, asuinpaikasta, vammasta, sairaudesta, erityisen tuen tarpeesta tai mistään muusta yksilön ominaisuudesta. Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen luo kunnioittavaa vuorovaikutusta yksilön ja yhteiskunnan eri tasoilla. Mahdollisuudet tukea ihmisten sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä ennaltaehkäisevästi, ylläpitävästi ja korjaavasti lisääntyvät.

Eri alojen ammattilaisten roolit

Kulttuurihyvinvoinnin toteuttamisessa korostuu taide- ja kulttuuritoimijoiden ammattimainen ja pitkäjänteinen yhteistyö muiden toimialojen kanssa. Suosittelemme, että palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään moniammatillista yhteistyötä. Kulttuurihyvinvointipalveluiden taiteellisen laadun varmistamiseksi on suositeltavaa, että suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään taiteen ja kulttuurin ammattilaisia. Heillä tulee olla ymmärrystä toisen alan toimintaympäristöstä sekä kulttuurihyvinvoinnin periaatteista ja arvoista. Jokaisella ammatista riippumatta on oikeus käyttää omaa luovuuttaan työssään. Taiteen ammattilaiset voivat kouluttaa eri alojen työntekijöitä käyttämään taiteen menetelmiä oman työnsä ja ympäristönsä kehittämisessä. Taiteilijat, taidepedagogit ja taidekasvattajat luovat sisältöjä ja tuovat palveluihin taiteellista osaamista. Taideterapeutit käyttävät taiteellisia menetelmiä yksilöllisten hoidon tai kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Terapeutilla on terveydenhuolto-, sosiaali-, kasvatus- tai taidealan pohjakoulutus sekä lisäksi taideterapiakoulutus. Monissa sosiaali- ja terveysalan yksiköissä kulttuuriohjaajat ja virikeohjaajat järjestävät ja toteuttavat kulttuurista sisältöä asiakkaiden arkeen. Monet kulttuurialan koulutukset antavat valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja mahdollistaa kulttuurihyvinvointipalveluita. Uudet soveltavan taiteen koulutukset antavat valmiuksia käyttää taidetta ja taidelähtöisiä menetelmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena. Tietoa paikallisista kulttuurihyvinvoinnin tekijöistä ja palveluista kannattaa kysyä oman kunnan kulttuuritoimesta ja paikallisista taiteilijayhdistyksistä sekä -osuuskunnista ja -yrityksistä.

Ketkä ovat kampanjan taustalla?

Kampanjan vetovastuu oli Taiteen edistämiskeskuksella.

Kampanjan virallisina yhteistyökumppaneina toimivat ArtsEqual-hanke, Kulttuurikeskus PiiPoo, Lasten ja nuorten säätiö, Oriveden kaupunki, Pirkanmaa 2021, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Mielenterveysseura, Taikusydän, Tampereen kaupunki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Yleisradio.

Kampanjaa suojelemaan kutsuttiin taiteilijoita, sosiaali – ja terveydenhuollon ammattilaisia ja taiteeseen osallistujia elämän eri osa-alueilta. Kampanjasivuilla 11 suojelijaa kertovat, mitä taide heille merkitsee, miksi taide on tärkeää ja miksi he haluavat suojella kampanjaa.

Kampanjan ilmeen toteutti Luova toimisto Visual Friday.