Yllätyn joka kerta – Sairaalamuusikon vierailu lastenosastolla
Lasten ja nuorten klinikka, Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS), Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri (VSSHP)
Lastenklinikkavierailu on minulle muusikkona yksi sykähdyttävimmistä ja merkityksellisimmistä tilanteista. On riisuttava roolit ja tultava pois esiintyjä-kuulija -asetelmasta. Konserttiin tai muuhun musiikkitilaisuuteen valmistautuessani tiedän, mitä tulen soittamaan tai laulamaan ja kenen kanssa. Lasken kestoja, teen mielikuvaharjoituksia. Sairaalassa kaikki edellä kuvailtu jätetään sivuun. Lämmittelen kehoa, avaan ääntä, viritän ja desinfioin soittimia, keskityn kohtaamiseen ja läsnäolemiseen. Olen varautunut nopeisiin muutoksiin ja kaikenlaiseen yllättävyyteen. Ja silti yllätyn joka kerta!
Jokainen musiikkitilanne on sairaalassa erilainen ja perustuu juuri siihen hetkeen. Pääosassa on kuunteleva kohtaaminen. Siitä nousee kaikki.
Tavallisin vierailu etenee siten, että huolelliset valmistelut tehtyäni menen osaston kansliaan esittäytymään ja kyselemään, minkälainen päivä on, keitä osastolla on paikalla, ketkä ehkä haluaisivat musiikkihetken? Saamieni tietojen perusteella suunnittelen järjestyksen kierrokselle. Kierrän potilashuoneissa, mutta myös yhteisissä tiloissa tarpeen mukaan. On tärkeää noudattaa sairaalan käytäntöjä mm. huolellisen hygienian ja eristysten huomioinnissa. Kohtaamisissa potilashuoneissa ja muualla tarvitaan tilanteen nopeaa arviointia: kuinka monta henkilöä huoneessa on, minkä kuntoisia? Jokaiselta kysytään suostumus musiikkiin. Myös omaisten huomioiminen on tärkeää. Joskus musiikkihetkeä vietetään myös henkilökunnan kanssa. Sairaalamuusikko on kaikkia varten paikalla!
Tilanteen kesto ja toimintatapa määräytyvät huoneessa olevien määrän, iän ja voinnin mukaan. Laulettavien laulujen aiheet nousevat esimerkiksi keskusteluista, leikeistä, mieltymyksistä ja harrastuksista. Toiveitakin esitetään usein, ja pyrin toteuttamaan niitä. Joskus en laulakaan tain soitakaan itse, vaan puhumme musiikista ja muustakin ja opetan nuorelle tai lapselle soittamista tai soitamme yhdessä. Kaikenlainen osallistaminen tapahtuu aina asiakkaan taitojen, voinnin ja kiinnostuksen mukaan. Sairaalan nopeasti muuttuvat tilanteet säätelevät myös musiikkihetkien toteutumista.
Mielekkäintä työ muusikkona sairaalassa olisi silloin, jos sitä olisi mahdollista tehdä säännöllisenä toimintana ja olemalla osa kokonaisuutta, ei vain vierailija. Silloin kaikki saisivat musiikkista ja kohtaamisista eniten hyötyä ja iloa. Jo muutamalla sairaalavierailulla voin todeta monen muun sairaalassa vierailleen muusikon tavoin: Ilo musiikista on käsin kosketeltavaa ja liikutuksen kyyneleitä näen jokaisella käynnillä. Yhdessä koettu musiikkihetki vie potilaan ja omaisen ajatukset hetkeksi pois sairaudesta, kivusta ja epämukavista toimenpiteistä. Musiikki avaa ikkunoita omaan elämään ja rakentaa siltoja perheiden ja sukupolvien välille. Tällaiselle toiminnalle on sairaalassa ja erityisesti pitkäaikaissairaiden, paljon sairaalassa aikaansa viettävien lasten kohdalla suuri tyhjä kohta. Nämä lapset ja heidän perheensä eivät usein voi osallistua harrastustoimintaan terveiden lasten tavoin.
Kirjoittaja: Johanna Hartikainen, MuM, Sairaala- ja hoivamuusikko (Amk). Vierailuni Tyksin lastenklinikalla oli osa opintojani Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa 2018-2019. Opinnot toteutuivat nimellä Yhteisömuusikon erikoistumiskoulutus – muusikkona sairaala- ja hoivaympäristössä.
Valokuva: Jenni Laaksonen