Pascal – taiteilijoiden, nuorten ja henkilökunnan yhteinen taideteos

Tänään, kuten jokainen arkiaamu töihin tullessani, katseeni pysähtyi Pascaliin. Pascal on teos Keski-Suomen keskussairaalan rakennus 45:n ala-aulassa. Teos on visuaalisesti hieno ja huolella toteutettu. Vielä tätä visuaalista nautintoa tärkeämpänä mielessäni on teoksen syntytapa.

Teos syntyi Taiteen edistämiskeskuksen koordinoiman taiteilijaresidenssin tuloksena osana sairaalan osallistavan taiteen suunnitelmaa. Residenssi toteutettiin nuorten psykiatrisella osastolla. Residenssitaiteilijana toimi Dawn Prescott Iso-Britanniasta yhdessä pelitaiteilija Tuukka Pasasen kanssa. Läänintaiteilija Pauliina Lapio koordinoi kokonaisuutta ja pelitaiteen läänintaiteilija Jaakko Kemppainen oli mukana suunnittelussa.

Kuukauden mittaisen residenssin ensimmäinen viikko kului taiteilijoiden, osastolla olevien nuorten ja henkilökunnan tutustuessa toisiinsa ja toistensa työskentelytapoihin. Parina seuraavana viikkona toteutettiin taidetyöpajoja. Viimeinen viikko tarvittiin teoksen asennukseen ja muuhun tekniseen valmisteluun. Jokaisessa vaiheessa taiteilijat, nuoret ja osaston henkilökunta työskentelivät yhdessä.

Pascal-teoksen viralliset avajaiset pidettiin 26.9.2019. Tilaisuudesta jäi erityisesti mieleen lämmin tunnelma residenssitaiteilijoiden ja nuorten välillä. Nuoret taiteilijat olivat selvästi ylpeitä teoksestaan ja varmasti myös sen saamasta huomiosta. Juttelin yhden nuoren kanssa työskentelystä. Hän kertoi, että alkuun oli vähän jännittänyt työskennellä englanninkielellä, mutta siihenkin oli nopeasti totuttu ja yhteistyö oli sujunut hienosti. Mahtava kokemus varmasti puolin ja toisin.

Pascalin nähdessäni ajatuksiini tulee aina se, miksi sairaalassa on tärkeä olla taidetta yleisesti. Ja tietysti tässä yhteydessä ajatuksiini nousee erityisesti osallistavan taiteen merkitys. Yleisesti taiteen merkitys sairaalassa on mielestäni sama kuin itse sairaalan eli ihmisten hoitaminen ja terveyden edistäminen. Laajasti on jo tunnettua, että vähäisenkin luonnon näkeminen ikkunasta auttaa ihmisen paranemista. Samalla tavalla ajattelen myös taiteen toimivan. Hyvä ja sopiva teos herättää katsojassa tunteita ja voi sitä kautta antaa potilaalle tai omaisille voimaa, lohduttaa, rauhoittaa, piristää, auttaa muistelemaan tai herättää muita paranemista edistäviä tunteita. Parhaimmillaan myös henkilökunta saa teoksista henkistä voimaa.

On hienoa seurata, miten nyt Suomessa nousevien uusien sairaalarakennusten suunnittelussa taide on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Näin on tehty myös Keski-Suomessa sairaala Novaa suunnitellessa. Taide ja muotoiluajattelu ovat olleet mukana jo rakennusvaiheessa. Lisäksi henkilökunta on mukana suunnittelemassa sairaalan tulevaa taideohjelmaa ja taide ja kulttuuri on huomioitu osana sairaalan arkea. Jatkossa sairaalan taidetoimintaa ohjaa osallistavan taiteen suunnitelma ja tavoitteena on muun muassa ohjata tulevia taidehankintoja myös esittäviin taiteisiin.

Kuvataiteen lisäksi Keski-Suomessa nähdäänkin myös osallistavan taiteen merkitys tärkeänä. Tästä Pascalin toteutus on yksi hieno esimerkki. Residenssin vaikutuksia analysoidaan kyselyillä ennen ja jälkeen toteutusta tehtyjen kyselyjen perusteella. Nyt jo ensimmäiset ”epäviralliset” kommentit ovat olleet todella rohkaisevia. Sekä henkilökunta että nuoret potilaat lähtivät mukaan hienosti ja kokivat saaneensa paljon rohkaisua työskentelyn edetessä.

Nyt on jo selvää, että jatkossa taiteen merkitys sairaaloissamme saa yhä vahvemman aseman. Perinteinen kuvataide on jo melkoisen laajasti hyväksytty osana sairaalaympäristöä. Hienoa! Tämän lisäksi uskon, että myös osallistava taide tulee saamaan yhä enemmän sijaa sairaaloissa. Tästä Pascal ja sen syntyprosessi ovat yksi hyvä esimerkki.