Meillä on tilaa kulttuurille!
Seinäjoki julistautui hetki sitten avaruuden pääkaupungiksi, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on lakeuksilla mukavan avaraa ja tilaa tärkeille asioille. Avaruuden pääkaupungissa on todistettavasti tilaa kulttuurille, hyvinvoinnille ja monialaiselle yhteistyölle!
Seinäjoen kaupungissa on suunnitelmallisesti kehitetty kulttuurista vanhustyötä kahden toimialan, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistyksen ja hyvinvoinnin, yhteisvoimin vuodesta 2015. Hedelmällisen yhteistyön seurauksena kaupungissa työskentelee kulttuuri- ja ikääntyvien palveluiden yhteinen työntekijä, ikääntyneiden kulttuuritoiminnan koordinaattori. Seinäjoella toteutetaan koordinoitua kulttuuritoimintaa kaikille yli 65-vuotiaille kaupunkilaisille avoimista kulttuurikerhoista aina vuoteen viereen vietävään taidetoimintaan asti.
Kehitystyön vahvana veturina on toiminut myös kultuurisen vanhustyön valtakunnallinen Aili-verkosto. Ailissa toimii 13 kuntaa ympäri Suomen. Verkostossa kulttuurin ja vanhustyön asiantuntijat sparraavat toisiaan ja edistävät yhdessä ikääntyneiden kultuurisia oikeuksia.
Miksi toimimme näin ja miten tähän on päädytty? Pohdinnan tuloksena olennaiset asiat tiivistyivät listamuotoon. Tässä siis Seinäjoen kulttuurisen vanhustyön TOP4-listat:
Miksi kulttuurinen vanhustyö?
- Ihminen on kokonaisuus. Perushoito ei riitä merkityksellisen elämän toteutumiseen vaan tarvitaan muutakin. Meillä se on kulttuuria sen laajimmassa merkityksessä.
- Sosiokulttuurinen ajattelu on vahvaa. Kulttuuria viedään sinne, missä sitä ei ole. Joitakin vuosia sitten kulttuuritoimintaa ei säännönmukaisesti ollut ikääntyvien palveluissa, joten sinne sitä vietiin.
- Haluamme olla ajan hermolla ja mieluummin edelläkävijöitä kuin perässähiihtäjiä. Kulttuurinen vanhustyö ja toimialojen välinen yhteistyö ovat nykyaikaa, ja haluamme olla niiden valtakunnallisesta kärkeä.
- Kulttuuri on kunnan peruspalvelua myös ikäihmisille. Meille on itsestäänselvää, että kulttuurista vanhustyötä tehdään samalla pieteetillä kuin vaikkapa kulttuurikasvatustyötä kouluissa.
Miksi monialaisuus?
- Kulttuurityö on ihmistyötä, samoin kuin sosiaali-, hoito- ja hoivatyö. Molemmilla sektoreilla halutaan auttaa ihmisiä, työkalut ja näkökulmat ovat vain hieman erilaiset.
- Kokeilukulttuuri on voimissaan ja monialaisella työllä on pitkät perinteet. Toimialojen yhteisiä työntekijöitä on ollut jo aikaisemmin ja voimia on totuttu yhdistämään erityisesti kehitystyössä.
- Ihmiset haluavat kehittää omaa työtään. Astuminen uudelle maaperälle on tarjonnut sekä kulttuuri- että ikääntyvien palveluille mahdollisuuden katsella omaa työtä uudesta kulmasta.
- Yksin ei pysty tekemään yhtä vaikuttavia prosesseja kuin yhdessä. Usein asiat, jotka ovat mahdottomia toteuttaa yksin, ovat mahtavia mahdollisuuksia toimia yhdessä.
Miten tähän on päädytty?
- Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Aika oli kypsä, ensihätään saatiin rahoitusta ja sen myötä oikeat henkilöt innostuivat kulttuurisesta vanhustyöstä.
- Keskisuuruuden ekonomia auttaa. Keskisuuressa kaupungissa monet asiat ovat helppoja, tai ainakin helpompia. On riittävästi resursseja, mutta ei valtavasti byrokratiaa selätettävänä ja organisaation portaita kavuttavana.
- Ikäihmisten hyvinvointi kiinnostaa oikeasti. Halutaan aidosti, että ikäihmiset voivat hyvin ja saavat mahdollisuuden merkitykselliseen elämään. Tämä tahto hioo väkisinkin rakenteita sellaisiksi, että niissä on aina vain suurempi kulttuurin mentävä aukko.
- Kokemuksen syvä rintaääni kuuluu. Yli vuosikymmenen kestänyt kulttuuripalveluiden kehittämistyö lastenkulttuurin parissa on ottanut alussa varsin samanlaisia askelia kuin kulttuurisen vanhustyön kehittäminen. Samoin ikääntyvien palveluissa on vuosien varrella tehty uskallusta vaativia isoja rakenteellisia uudistuksia ja ajateltu asioita uudelleen. Nämä kokemukset ovat antaneet hyvää pohjaa ja auttaneet välttämään pahimmat karikot.
Tulevaisuudessa avaruuden pääkaupungissa on erityisen paljon tilaa ikääntyneiden kulttuurihyvinvoinnille, kun vuoden 2020 aikana Seinäjoella valmistuu ikääntyneiden kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma toteuttaa Seinäjoen kaupunkistrategiaa ja antaa askelmerkit ikääntyneiden kulttuuripalveluille pitkälle tulevaisuuteen!
Kulttuurihyvinvointiterveisin avaruuden pääkaupungista,
Satu Kokkoniemi, ikääntyneiden kulttuuritoiminnan koordinaattori
Kuvassa Tanssitaiteilija Hanna Korhosen ja asukkaiden yhteinen tanssituokio Teponkartanon palvelukeskuksessa (Kuusenlahti 16), kuva: Tomi Lähdesmäki.